Yrittäjät tartuntatautilain muutoksista: Elinkeinovapautta ei tule rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä

– On käytettävä tehokkaita keinoja tartuntojen leviämisen estämiseksi ja pyrittävä kaikin keinoin siihen, että yhteiskunta pysyy auki ja että yritykset voivat harjoittaa normaalia liiketoimintaa. Elinkeinovapautta ei kuitenkaan pidä rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä kommentoi esitystä tartuntatautilain muuttamiseksi. 

Lausuntoaika lakiehdotuksesta tartuntatautilain muuttamiseksi päättyy 27. syyskuuta. Ehdotuksen mukaan elinkeinonharjoittaja voitaisiin edellyttää rajoittamaan asiakasmääriään ja jopa sulkemaan asiakastilansa määräajaksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Tavoite on muuttaa tartuntatautilakia niin, että tartuntataudin torjuntatoimia voitaisiin ottaa laajemmin käyttöön ilman poikkeusoloja.

– Ymmärrämme tarpeen luoda riittävät työkalut epidemian hallintaan tilanteessa, jossa tartuntatilanteen kehittymistä ei voida tarkoin ennustaa, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Koronavirustartuntojen leviämisen estämistä koskevat toimenpiteet ja rajoitukset on tarkoitus kohdistaa tarkoituksenmukaisesti epidemiologisen tilannekuvaan pohjaten.

Yritysten torjuntatoimiin on luotettava

Rajoittavien päätöksien lisäksi ehdotetaan, että jatkossa yleiset hygieniatoimenpiteet olisivat velvoittavia kaikissa asiakastiloissa.

– Monet yritykset ottivat jo keväällä omasta tahdostaan käyttöönsä erilaisia koronaviruksen torjuntatoimia. Yrityksillä on vahva intressi tartuntojen leviämisen estämisessä. Niiden käyttöönottamiin tartuntoja ja altistumisia estäviin toimiin on luotettava, asiantuntija Karoliina Katila Suomen Yrittäjistä toteaa.

Yrittäjien mukaan on hyvä, että ehdotuksessa kynnys asiakastilojen sulkemiseen on asetettu korkealle. Sulkeminen voisi koskea ainoastaan esityksessä lueteltuja toimintoja, joihin liittyy erityinen mahdollisuus merkittävien tartuntaketjujen syntymiselle.

– Lievimmän haitan periaatteen toteutumiseksi elinkeinotoimintaa koskeviin rajoituksiin tulee siirtyä vasta, jos aikaisemmat lievemmät toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, Katila sanoo.

Päätöksien kohteena voisi olla vain sellaiset tilat, joissa tavanomaisesti oleskelee yli 10 henkilöä samanaikaisesti. Lisäksi soveltavuus edellyttää tartuntojen ilmaantuvuutta koskevien kriteerien käsillä oloa.

– Vaikka laki asettaa reunaehdot rajoituspäätöksille, tilannekohtaista välttämättömyysharkintaa on käytettävä, Katila sanoo

Rajoituksista aiheutuvat tulojen menetykset on korvattava 

Asiakasmäärien rajoitukset ja tilojen sulkemista koskevat päätökset merkitsevät voimakasta puuttumista elinkeinovapauteen. Rajoitukset aiheuttaisivat lisäkustannuksia elinkeinonharjoittajille ja vähentäisivät merkittävästi liiketoiminnan tuloja.

– Rajoitusten toimeenpano saattaa merkitä jo keväällä alkaneen ahdingon syventymistä ja johtaa pahimmassa tapauksessa jopa konkurssiin. On siis erittäin tärkeää, että rajoitusten aiheuttamat tulojen menetykset korvataan yrityksille, Katila sanoo.

Lisätietoja:

• työmarkkinajohtaja Janne Makkula, Suomen Yrittäjät, p. 040 581 2472, janne.makkula @ yrittajat.fi
• asiantuntija Karoliina Katila, Suomen Yrittäjät, p. 050 555 2433, karoliina.katila @ yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä 50 000 on työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät yrittäjät mukaan lukien noin 660 000 henkilöä. Työllistämisluku perustuu vuonna 2018 yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tehtyyn laskelmaan. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu lähes 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 59 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.