Sähköurakoitsijapäivillä 2024 oli ennätysyleisö

Sähköurakoitsijapäivillä puhuttiin paljon epävarmasta maailmantilanteesta ja rakennusalan haasteista, mutta myös uusista liiketoimintamahdollisuuksista ja sähköisen elämän perusteista.

Helsingin Kalastajatorpalla järjestetyt Sähköurakoitsijapäivät keräsivät lähes 350 osallistujaa, joista noin 100 oli urakoitsijoita. Tuotenäyttelyssä oli mukana yli 35 näytteilleasettajaa ja puheenvuoroissa kuulimme mielenkiintoisia näkemyksiä sähköistysalan näkymistä ja mahdollisuuksista.

Jarmo Töyräs avasi Sähköurakoitsijapäivät.

Yleisöä keynote-esitysten aikana.

Retuperän WBK esiintyi seminaarin alussa.

Ensimmäinen keynote-puhuja, Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo toi synkän viestin: talouden heikkous ei vielä mahdollista rakentamisen käännettä. Rakentaminen laski viime vuonna ennätykselliset -16 prosenttia ja alkuvuoden aikana vielä -13 prosenttia. Heikoin suhdanne jää kuitenkin nyt taakse, mutta toipuminen on hidasta. Vaikka maailmantaloudessa näkyy mahdollisuuksia, ennustaminen on hankalaa, koska liikkeellä on paljon ”mustia joutsenia”.

Jouni Vihmo käsitteli rakennusalan tilannetta.

Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta puhui sähköenergian kulutusjoustojen tuomista liiketoimintamahdollisuuksista. Taustalla vaikuttavat ilmastonmuutos, energiajärjestelmien muutos, digitalisaatio ja kuluttajien roolin muutos. Omat energiavarastot, lämmitysratkaisut, sähköistyvä liikenne ja energiayhteisöt mahdollistavat uusia palveluita sähköistysalan yrityksille.

Pertti Järventausta puhui energiamurroksen mahdollisuuksista.

Suomen turvallisuuspoliittisesta tilannekuvasta kertoi kenraalimajuri Kim Mattsson. Mattsson keskittyi siihen, miten voimme parantaa varautumista ja huoltovarmuutta, ja painotti, että energia ja tietoliikenne ovat ensisijaisessa asemassa. Jos jotain sattuu, alan yritykset ovat avainroolissa – viranomaiset eivät tee käytännön työtä. Myös Mattsson puhui epävarman maailmantilanteen mustista joutsenista, ja suositteli katsomaan ennemmin varpaisiin kuin horisonttiin.

Kim Mattsson ja Suomen turvallisuuspoliittinen tilannekuva.

Päivän viimeisen keynote-puheen tavoite oli kunnianhimoinen: ratkaista sekä työelämän että henkilökohtaisen elämän jaksamisen haasteet. Tietokirjailija ja innovaattori Saku Tuominen teki tässä hyvää työtä. Hän puhui resilienssistä, hyväksymisen taidosta ja muistutti, että elämä on täynnä mahdollisuuksia. Vaikeudet kuuluvat elämään, mutta levänneenä, ”kirkkain silmin”, voi saada aikaan isoja asioita. Tuominen kehotti tarttumaan asioihin nyt, ennen kuin on liian myöhäistä.

Saku Tuomisen sähköisen elämän perusteet.

Lisäksi kuulimme UTU Groupin Olli Heinosen, Legrand UPS:n Jari Hirvosen, Pajadatan Santeri Pohjolan ja Salla Issakaisen sekä Prysmianin Juha Majamäen esitykset. Iltaohjelmassa esiintyi taikuri ja mentalisti Noora Karma, ja jaettiin Sähköistysalan edistämispalkinto, Vuoden sähköurakoitsijan tunnustus sekä STULin ansiomerkit.

Tapahtuma oli erittäin onnistunut, ja siitä kiitos kuuluu kaikille mukana olleille.

Näyttelyalueella verkostoiduttiin ja tutustuttiin tuoteuutuuksiin.

Iltajuhlaa vietettiin Kalastajatorpan arvokkaissa puitteissa.

Jarmo Töyräs, Marko Utriainen ja Inka-Liisa Ahokas ojensivat Anni Lassilalle Sähköistysalan edistämispalkinnon.

STULin ansiomerkkien saajat Birgitta Pessi, Tuija Isaksson ja Toivo Lötjönen.

Vuoden sähköurakoitsijaksi 2024 valittiin Sähkö-Jore oy.

Kuvat: Satu Mali