Lähiopiskelu toisella asteella on pudonnut jopa alle puoleen. Se ei riitä takaamaan opiskelijoille riittäviä käytännön taitoja.

 

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset uhkaavat vaarantaa kädentaitoammattien vaatiman käytännön osaamisen.

Sähköala on tästä erinomainen esimerkki. Työsaliharjoittelu on kriittinen osa alan ammatillista opetusta sähkötyöturvallisuudenkin takia. Huoli nousee esille STULin jäsenilleen tekemässä kyselyssä:

”Koulusta valmistuneille täytyy ensin opettaa perustyökalujen käyttö, sähkötarvikkeet, perusasennustavat, asennusympäristöt sekä sähkötekniikan perusteet. Vasta tämän jälkeen päästään opettelemaan työpaikka- ja alakohtaisia asioita.”

Lähiopetuksen määrä on laskenut huomattavasti

Keskimäärin lähiopetusta tarjotaan enää vain 15–20 tuntia viikossa, kun 1990-luvulla määrä oli vielä 40 tuntia. Mitä ammattiin opiskelevat tekevät jäljelle jäävällä 20–25 tunnilla? Pystyykö alle 18-vuotias kantamaan vastuun oppimisestaan kotona?

”Perustiedot saattavat olla hyvin köykäiset. Resursseja on pienennetty tasaiseen tahtiin ja ”koulutusvastuuta” on vieritetty enemmän työssäoppimisjaksoille”, kommentoi kyselyymme vastannut urakoitsija.

Työssäoppimisjaksot muodostavat huomattavan osan sähköasentajan tutkinnosta. Työpaikat eivät kuitenkaan voi opettaa taitoja alusta alkaen, vaan osaamisen on oltava riittävällä tasolla ennen työssäoppimisjaksoja tai harjoittelua.

Oppilaan pitää saada riittävä määrä lähiopetusta – käytännön taitoja ei opita etänä.

Sähköalalla työllistytään muita tekniikan aloja paremmin

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton teettämän tutkimuksen mukaan teknisiltä aloilta ammattitutkinnon suorittaneiden työllistyminen on heikompaa kuin muiden ammatillisten perustutkintojen suorittaneiden. Työttömyyden syistä tutkimuksessa korostuivat työkokemuksen puute sekä talouden suhdanneherkkyys.

Sähköalalla tilanne on toinen – alalle on tulijoita ja karsinta on kovaa. Sähköistysosaamisella on tärkeä rooli vihreämmän tulevaisuuden rakentamisessa, ja työllisyysnäkymät ovat hyvät. Sähköalan peruskoulutuksen pariin houkuttelevat myös tutkinnon tarjoamat mahdollisuudet työllistyä monipuolisesti erilaisiin ammatteihin.

Haasteena on kuitenkin käytännön osaamisen puute, kuten muillakin teknisillä aloilla.

Vankempaa osaamista tulevaisuuden tarpeisiin

Sähköalalla työolot, välineet, menetelmät ja kohteet vaihtuvat jatkuvasti. Miten varmistamme, että tulevaisuuden opiskelija pääsee harjoittelemaan esimerkiksi erilaisten kaapelikiinnikkeiden asentamista eri materiaaleihin? Entäpä teknisen dokumentaation tulkintataidot?

Sähköalan oppilaitosten tulisi huolehtia, ettei lähiopetuksen määrä putoa nykyisestä. Käytännön taitoihin on satsattava, koska sähköistysosaaminen on kriittistä puhtaan energian siirtymän ja kansallisen kilpailukykymme takia.

Ala kehittyy koko ajan, ja tulevaisuuden asentajat tarvitsevat entistä vankemman osaamispohjan. Heikko osaaminen aiheuttaa pettymyksiä myös nuorille, ja saa heidät hakeutumaan pois alalta.

Oppilaitosten ja yritysten yhteistyö on tärkeää

”On erittäin hyvä, että opiskeluvaiheessa pääsee työskentelemään yrityksissä. Työssä oppiminen on parasta mitä opiskelija tai juuri valmistunut saa käytännön töissä. Ainoa haaste on tarpeeksi hyvä perehdyttäminen, työn opastus ja riittävä valvonta. Sitoo omaa aikaa olla mukana”, toteaa eräs jäsenemme.

Koska kädentaitojen opetusta on vähennetty, työssäoppimisjaksoja ei kannata järjestää ensimmäiselle vuodelle, vaan vasta toiselle tai kolmannelle vuodelle. Näin harjoittelusta hyötyvät eniten sekä opiskelija että yritys.

STUL edistää alan oppilaitosten, opiskelijoiden ja yritysten yhteistyötä ja tukee työssäoppimista yhdessä alan oppilaitosten kanssa. Jäsenenämme pääset vaikuttamaan alan kehitykseen ja vahvistamaan osaamista alalla.