Kyllönen Sähköala-lehdessä: Hyvä lainsäädäntöhanke kilpailukieltoajan palkasta

14.8.2017

 


Kilpailukieltolausekkeet työsopimuksissa ovat usein paljonkin keskustelua ja tunteita herättävä asia. Niitä alkoi ilmestyä toimitusjohtajasopimuksiin 1980-luvulla ja muihin ylemmän tason johtajasopimuksiin 1990-luvulla. Siitä sitten suunta on jatkunut ja nykyään niitä joissakin firmoissa kirjataan rutiininomaisesti jo asiantuntija- ja myyntitehtävissäkin työskentelevien sopimuksiin.


Kehitys on monessakin mielessä huono. Se on omiaan jäykistämään työmarkkinoita ja hidastamaan työvoiman ohjautumista tehokkaasti kokonaistuottavuuden kannalta optimaalisesti. Yksilön kannalta tämä estää monesti järkevää urakehitystä, aiheuttaa turhautumista ja kokonaispotentiaalin vajaakäyttöä. Kokonaan oma lukunsa ovat tapaukset, joissa esimerkiksi esimieheensä ja työnantajaansa yleisemmin tyytymättömät henkilöt eivät pääse ikeestään eroon, vaan joutuvat pakon edessä kärvistelemään epätyydyttävässä työsuhteessa.

Toinen näkökulma asiaan on näiden sopimusten käytännön merkitys. Maamme oikeuskäytännössä nämä kilpailukiellot ovat käytännössä usein osoittautuneet kuolleeksi kirjaimeksi, koska ne tulkitaan työntekijän kannalta kohtuuttomiksi. Alempien portaiden kohdalla näin käy lähes aina. Ylempien johtajien kohdalla tilanne on tulkinnanvaraisempi. Heidän osaltaan on monesti esillä kaksi asiaa: Ensinnäkin millainen firma on oikeuden mukaan kilpailija. Toiseksi oikeudelle ei useinkaan riitä, että uusi työnantaja on kilpailija, vaan myös työtehtävän, johon siirrytään, on oltava jokseenkin edellistä vastaava.

Nyt eduskunnassa on syntynyt aloite, jossa työnantaja velvoitetaan maksamaan työntekijälle täyttä palkkaa kilpailukieltoajalta. Aloite on tervetullut ja toivottavasti se toteutuu. Toteutuessaan se varmasti saa työnantajat miettimään tarkemmin asiaa ja sitä kautta se karsii turhat kilpailukiellot työ- ja johtajasopimuksista.

Toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen, STUL ry