KIRA-foorumi 2018: Murroksesta muutokseen


KIRA-foorumi on saman nimisen, 14 kiinteistö- ja rakennusalan järjestön vuosittain järjestämä tilaisuus, joka nostaa esiin ajan ilmiöitä liittyen mm. asumiseen, rakentamiseen ja rakennettuun ympäristöön.

Kaupungit disruption alustoina


Tänä vuonna tämä suosittu kiinteistö- ja rakentamisalan huippuseminaari käsitteli luovan tuhon, disruption, luomia mahdollisuuksia. Puhujat meiltä ja maailmalta näyttivät konkreettisesti, millaisia innovaatioita ja kokeiluja on käynnissä, ja haastoivat kuulijoita ennakkoluulottomasti tekemään yhteistyötä paremman rakennetun ympäristön puolesta.

KIRA-foorumi oli tänä vuonna myös osa World Summit on Digital Built Environment -tapahtumaa, joka tarjosi ainutlaatuisen poikkileikkauksen jo käyttöön otetuista digitaalisista keinoista sekä huomisen mahdollisuuksista.

KIRA-foorumi 2018: Murroksesta muutokseen

KIRA-neuvottelukunnan puheenjohtaja Petri Suutarinen Kevasta avasi tilaisuuden ja toi puheenvuorossaan esille kaupunkien keskeisen roolin uuden toiminnan ja innovaatioekosysteemien alustoina. Suutarisen mukaan kaupungit ovat kasvukeskuksia, joiden merkitys ja vaikuttavuus tulevaisuudessa on niitä itseään suurempi ja huomattava koko maan taloudelle.

Suomen menestystarina on tähän mennessä pohjautunut tietoon ja koulutukseen ja seuraavien sadan vuoden aikana se mitataan kaupunkiemme kyvyssä uudistua.

Suutarinen korosti, että digikehityksessä ollaan pikkuhiljaa siirtymässä puheista tekoihin. Suomella on asema digitaalisuuden edelläkävijänä monilla alueilla, erityisesti kiinteistö- ja rakentamisalalla. Jatkossa avoimuus ja laaja yhteistyö ovat menestymisen edellytyksiä – digitaalisuuden kokonaisvaltaisella hyödyntämisellä murretaan uusia väyliä muutokseen.

Arkkitehtuuri arvon luojana

Tanskan arkkitehtitoimistojen yhdistyksen johtaja Lene Espersen pohti esityksessään arkkitehtuurin arvoa ja arvon mittaamista. Perinteisesti rakennetun ympäristön hyötyjä ei ole mitattu kovin laaja-alaisesti vaan on keskitytty lähinnä kiinteistön taloudelliseen panos-tuotto -ajatteluun. Espersenin pääviestinä olikin, että arkkitehtuurin ja rakennuksen suunnittelun yleensäkin tulisi tähdätä rakennuksen lopullisen käyttötarkoituksen arvon lisäämiseen.



Keinoina tähän hän mainitsi muun muassa rakennuksen eri käyttäjäryhmien ottamisen mukaan suunnitteluun alusta lähtien. Tuloksena viivan alla on ympäristön parempi säilyttäminen sekä sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt.

Kuinka tulevaisuus suunnitellaan

Andrew Watts, brittiläisen Newtecnic-yhtiön toimitusjohtaja avasi omassa puheenvuorossaan suunnitteluperiaatteita, jotka tulisi huomioida ja joita tulisi hyödyntää suunniteltaessa tulevaisuuden rakennuksia.



Vauhdikas esitys sisälsi tiivistettynä seuraavat periaatteet:

1) yhteistyö tiedeyhteisöjen kanssa,

2) työnjako ja koordinointi,

3) kumppanuudet,

4) faktat,

5) riskien purkaminen,

6) kokonaisvaltaisuus suunnittelussa,

7) toiminnallisuuksien yhdistely,

8) fysiikan peruslakien muistaminen,

9) toimivuuden todentaminen työkohteessa,

10) hukkatyön ja -materiaalin välttäminen sekä

11) yleensäkin kunnianhimoiset tavoitteet.

Digitaalinen murros rakennusalalla: älykkäistä rakennuksista älykkäisiin kaupunkeihin

BIM-pioneeriksikin tituleeratun, amerikkalaisen Paul Dohertyn rakennusyhtiö The Digit Group on talouslehti Forbesin mukaan toiminnallaan muuttamassa maailmaa. Dohertyn mukaan on pohdittava erityisesti sitä, miten digitalisaatio vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja lopulta jopa elämäntapaamme.



Nykyisellä disruptiolla on valtava vaikutus tulevaisuuteemme. Digitalisaation törmäytys todellisuuden kanssa ei ole pelkästään rakennuksen suunnittelua vaan kokonaisuutta on arvioitava lopputuloksen kautta.
Samalla tavalla kuin hissiteknologia muutti aikoinaan kaupunkikuvaa mahdollistamalla yhä korkeammat rakennukset tulevat esimerkiksi kuskittomat kulkuneuvot muuttamaan koko kaupunkiympäristön. Näkökulmana hänen mukaansa tulisikin olla älykkäiden, turvallisten ja elämänlaatua parantavien kaupunkiympäristöjen suunnittelu ja kehittäminen.

Tulevaisuus tehdään yhdessä

Yksi Suomeen perustetun KIRA InnoHubin esikuvista on tanskalainen BLOXHUB, monialainen yhteisö, jossa on mukana jo yli 200 yritystä. Toimitusjohtaja Torben Klitgaard esitteli BLOXHUBin toimintaperiaatteita ja toivotti InnoHubin mukaan urbaanien innovaatioekosysteemien verkostoon.



Klitgaardin vahva näkemys on, että menestyksekkään digitaalisen muutoksen synnyttäminen nykyisessä teknologisessa kehitysvauhdissa edellyttää informaation sekä toiminnan koordinointia ja fasilitointia. Klitgaardin sanoin ”tarvitaan ekosysteemi, jolla on agenda”.

Klitgaardin mukaan resepti ekosysteemin luomiseen on hankkia toimintaa tukeva hyvä paikka sekä tilat, panostaa yhteisön kehittämiseen ja toimia puhemiehenä eri osapuolten yhteen saattamiseksi. Kiteytyksenä innovaatiotoimintaan hän ehdotti slogania “Tulevaisuus tehdään yhdessä – The future is co...”

Rakentamista uudistamassa

KIRA-foorumin viimeisenä puhujana esiintyi YIT:n strategiasta ja kehittämisestä vastaava johtaja Jan Gustafsson. Hän kävi läpi sitä, miten rakentamisen uudistaminen näyttäytyy suurelle rakennusyhtiölle, ja miten siihen on valmistauduttu.
Tärkeimpänä perustana ja yrityksen kykynä digitaalisuuden tuomalle uudistumiselle ovat uusien teknologioiden kautta saatava tieto rakentamisesta, tiedon laatu ja osaaminen sen käyttämisessä.



Digitaalisuus tuo tarvetta kehittää yrityksen osaamista. On entistä olennaisempaa panostaa oikeanlaisiin henkilöihin, työkaluihin ja teknologiaan. Gustafssonin mukaan tällä hetkellä digitaalisuus näkyy työmailla muun muassa droneina, työkoneiden seurannan ja hallinnan IoT-laitteina sekä vaikkapa sään tekoälypohjaisena seurantana lumiaurauksessa. Uudet teknologiset keinot eivät sinänsä ole itsetarkoitus, mutta koska ne mahdollistavat uusia työtapoja, mahdollistavat ne myös rakentamisen uudistamisen.

KIRA-foorumin 2018 tunnelmiin pääset täältä.