Hankintalaki etenee - pk-yritykset paremmin kiinni julkisiin hankintoihin

8.12.2016

Eduskunnan talousvaliokunta antoi eilen mietintönsä esityksestä uudeksi hankintalaiksi. Lakiesitys parantaa markkinoiden toimivuutta ja parantaa pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä julkisiin hankintoihin.
– Muutoksissa toteutuu hyvin Suomen Yrittäjien pitkäaikaiset tavoitteet hankintojen jakamisesta osiin, sääntelyn yksinkertaistamisesta ja kilpailuhäiriöiden vähentämisestä, varatoimitusjohtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä sanoo.

 
Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alkupuolella. Pk-yritykset ovat odottaneet lain voimaantuloa, jotta mutkikas kansallinen sääntely poistuisi ja hankittavat kokonaisuudet pienenisivät niin, että pk-yrityksetkin voisivat osallistua tarjouskilpailuihin ja menestyä niissä.
 
– Pk-yritysten pahin ongelma julkisissa hankinnoissa on ollut hankintojen keskittyminen. Se on johtunut ostojen kilpailuttamisesta niin suurina kokonaisuuksina, etteivät pienet yritykset ole pystyneet toimittamaan pyydettyä laajuutta. Säännös jakaa hankinnat on tärkein keino auttaa pieniäkin yrityksiä mukaan, ja huolehtia markkinoiden monipuolisuudesta, Antti Neimala sanoo.
 
Muita yrittäjille tärkeitä uudistuksia ovat kansallisten hankintojen sääntelyn radikaali keventäminen ja uusi hankintojen neuvonta tarjoajayrityksille. Lisäksi laki kannustaa markkinavuoropuheluun ostajien ja myyjien välillä. Se parantaa ostajien markkinatuntemusta ja hankintaosaamista.
 
– Tärkeää on myös, että liikevaihtovaatimus voi jatkossa olla enintään kaksi kertaa hankinnan arvo. Taloudellisten vaatimusten kohtuullistaminen tukee pienten yritysten mahdollisuuksia kilpailla isompien kanssa, Neimala toteaa.
 
Jätealan markkinahäiriköille sallitaan vuoden jatko
 
Talousvaliokunta asettui pääosin tukemaan markkinoiden toimintaa parantavia uudistuksia: Sidosyksikköhankintoihin tulee tiukat edellytykset kilpailuttamisvelvoitteesta poikkeamiseen. Tosin jäteyhtiöille sallitaan kilpailutuksen välttely yhdeksi lisävuodeksi jopa 15 prosentin ulosmyyntiin saakka. Suomen Yrittäjät arvostelee jätepoikkeusta.
 
- Kilpailun tulisi koskea kaikkia, ja poikkeus päinvastoin pahentaa kuntasosialismia. Siirtymäaika tulisi käyttää nyt kuntayhtiöiden omistajaohjauksessa viisaasti, ja pohtia markkinoilta vetäytymistä, Neimala sanoo.
 
Neimala muistuttaa, että sidosyksiköiltä ei kielletä markkinoille menoa.
 
– Rajojen ylittyessä omistajien ostot sidosyksiköiltä tulee vain ensin kilpailuttaa. Kyse on siitä, että kilpailun pitää olla reilua.
 
Kilpailu- ja kuluttajavirasto saa uudeksi tehtäväkseen valvoa julkisten hankintojen laillisuutta. Neimalan mukaan keinot puuttua laittomiin suorahankintoihin ovat tähän saakka olleet puutteellisia.
 
- On ollut kohtuutonta, että hankintojen laillisuusvalvonta on ollut ulkoistettuna yksin tarjouskilpailuihin osallistuneille yrityksille, ja niillekin korkeiden markkinaoikeuden käsittelymaksujen takana. Uusi viranomaisomaisvalvonta, jota olemme pitkään vaatineet, sopii Kilpailu- ja kuluttajaviraston rooliin ja ennaltaehkäisee hankintalain rikkomuksia.
 
Kynnysarvot nousevat
 
Muutoksella nostetaan kaikkia tärkeitä kansallisten hankintojen kynnysarvoja. Esimerkiksi tavara- ja palveluhankintojen kilpailutuksen raja nousee 30 000 eurosta 60 000 euroon.
 
– Vain avoin kilpailu tuottaa hyvää laatua ja kustannussäästöjä asiakkaalle. Siksi tarvitaan kevyet ja joustavat mutta kuitenkin kattavat yhteiset pelisäännöt, Neimala sanoo.
 
Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät, p. 040 173 7007, antti.neimala@yrittajat.fi
kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin, Suomen Yrittäjät, p. 050 550 3488, satu.grekin@yrittajat.fi
 
 
STUL ry:ssä hankintalakia koskevaa lisätietoa antaa Inka-Liisa Ahokas, puh. 09 547 610